Marta muutti Annan luo touhuamaan, ja valloittamaan koko sukua. Martan koti sijaitsee Helsingissä, joten onneksi neitoa on mahdollista tavata usein.

Pentuna Marta oli ihanan iloinen, avoin ja ihmisystävällinen. Häntä heilui propellina melkein koko ajan. Pikkupennusta asti Marta otti ihanasti kontaktia ihmisiin. Iän myötä Martasta tuli kuitenkin epäileväisempi uusien ihmisten ja asioiden suhteen. Itse arvostan enemmän erilaista luonnetta vesikoirissa, ja niinpä en tule tästä syystä käyttämään Martaa jalostukseen.

Näyttelykehissä Marta on käynyt pyörähtämässä ROP-pennun, Tampereen KV:n junioriluokan voiton ja useamman varasertin verran, ja jatkoa on varmasti luvassa. Agilitynkin ihmeelliseen maailmaan on Marta päässyt tutustumaan. Kisamenestystäkin on ehtinyt medi-luokasta tulla. Vanhempien tassunjälkiä on tarkoitus seurata myös metsäisempiin lajeihin, eikä muutkaan puuhat ole poissuljettuja. Intoa löytyy sekä koiralta että omistajalta, joten innolla odotamme missä kaikessa parivaljakkoa nähdään.